Sovun näkökulma vahvistaa muutosvalmiutta, työrauhaa ja selkeyttä johtamiseen
Kun toimintaympäristö muuttuu, johtamisen laatu ratkaisee, syntyykö työrauhaa vai lisää kuormitusta.
Työelämän jatkuvat murrokset ja polarisoituminen tekevät epävarmuudesta pysyvän osan arkea. Sovun johtaminen tukee johtoa ja työyhteisöjä kehittämään muutosvalmiutta: kykyä tunnistaa jännitteitä, käsitellä kuormitusta ja rakentaa toimivaa yhteistyötä myös paineen alla.
Sovun johtaminen ei ole pikakorjausta, vaan pitkäjänteinen tapa vahvistaa muutosvalmiutta, työrauhaa ja yhteistyötä.
Mitä sovun johtaminen tarkoittaa?
Sovun johtaminen on strateginen tapa johtaa organisaatiokulttuuria, jännitteitä ja muutosta. Se syntyi vastavoimaksi työelämän polarisaatiolle. Se kääntää huomion vastakkainasettelusta kohti yhteistä suuntaa, vastuunkantoa ja arjen tekoja.
Kyse ei ole yksittäisestä menetelmästä tai palvelusta, vaan tavasta ymmärtää ja johtaa työelämän ilmiöitä, jotka muuten jäävät näkymättömiksi: kuormitusta, ristiriitoja, epäselviä odotuksia ja vuorovaikutuksen katveita.

Milloin sovun johtamista tarvitaan muutoksissa?
Muutosvalmius rakentuu arjessa. Se ei ole yksilön ominaisuus, vaan työyhteisön yhteistä kyvykkyyttä. Sovun johtaminen on ajankohtaista, kun:
- muutos kuormittaa ja vie työrauhan
- jännitteet ja ristiriidat jäävät käsittelemättä
- yhteistyö polarisoituu tai hiljenee
- suunta on epäselvä, vaikka tavoitteita on paljon
- johtaminen tuntuu reaktiiviselta tai yksinäiseltä
Nämä ilmiöt ovat harvoin irrallisia. Siksi niitä ei ratkaista yksittäisillä toimenpiteillä, vaan kokonaisvaltaisella otteella.
Mitä sovun johtaminen
voi sisältää?
Sovun johtaminen toteutuu aina organisaation tilanteen mukaan. Se voi sisältää esimerkiksi:
- johdon ja esihenkilöiden sparrausta
- ratkaisukeskeistä työnohjausta
- muutoksen inhimillistä tukea
- työyhteisö- ja tiimityöskentelyä
- rakenteiden ja johtamiskäytäntöjen tarkastelua
